perjantai 28. syyskuuta 2012

Nahkarannekkeita...

Tässäpä vihdoinkin muutamia
rannekkeita.
Näitä olen tehnyt jo koekäyttöön työkavereilleni sekä itselleni
ja
nyt pieni erä saatavana myös teille.
Itse tykkään käyttää ranneketta juuri noin,
helmistä tehdyn Vågan rannekorun sekä hopeisen ranneketjun kanssa,
nahkainen ranneke antaa kivasti särmää helmikorulle.
   A.1* kirjottu Carpe Diem -tekstillä,
leveys n. 2cm ja pituus mitattuna; neppari-neppari n. 19,5cm.
*A -myyty!*

B. 2* painettu Carpe Diem -teksti, säätömahdollisuus,
ympäryysmitta n. 18 ja 20cm ja rannekkeiden leveys n. 2,5cm.

C. 1* painetulla Carpe Diem -tekstillä, pituus n. 18cm ja rannekkeen leveys n. 2,5cm. 
* C-varattu!

D. 1* painetulla Carpe Diem -tekstillä, pituus n. 19cm ja leveys n. 2cm. 
*D -myyty!*

E.  1* Believe in me -painetulla tekstillä, pituus n. 19cm ja leveys n.2cm.
*E -myyty!*
F. 1* Listen to me painetulla -tekstillä, pituus n. 18cm ja leveys n. 2cm.
* F -varattu!

 Rannekkeiden hinta on 22e/kpl ja ne ovat aitoa nahkaa sekä pellavaa
koristeena tummat niitit sekä nepparit.
Hintaan sisältyvät postikulut.
Ja taas mennään niin, että ne nopeat syövät  hitaat. 
Eli, jos kiinnostuit jostakin niin;
jätä varaus kommenttiboxiin
ja
laita s-postia minulle;
tiina. mustikkamaki@gmail.com

Mukavaa viikonloppua,

tiina.





  
 
 



torstai 27. syyskuuta 2012

Omenoiden aikaan...

Leivontainnostus iski jälleen,
ja
tällä kertaa leivoin omenakakkua jonka reseptin olen
bongannut vuosia, vuosia sitten
Kodin Kuvalehden mukana tulleesta leivontalehtisestä.
Omenapiirakoista/kakuista tämä on ihan ehdoton lempparini,
lisänä 
vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä.
Ja on aika hyvää...
Yritin etsiä netistä ohjetta
mutta
juuri tätä samaista en löytänyt,
ja
tässäpä se nyt tulee;
Omenakakku;
Pohja; 
100g voita/leivontamargariinia
3/4 dl sokeria
1,5dl vehnäjauhoja
Täyte; 
500g omenoita (n. 4-6kpl)
vettä, sokeria, kanelia
Päälle;   
75g voita/leivontamargariinia
150g sokeria
2 kananmunaa
75g mantelilastuja/ tai mantelirouhetta
1/2 rkl vehnäjauhoja
1dl kaurahiutaleita
1/2 tl leivinjauhetta

Kuori ja lohko omenat, lisää sokeri ja kaneli lohkojen joukkoon
 ja keitä lohkot pehmeiksi.
 (Mikrossa pehmenevät nopeasti.)
Jäähdytä ja valuta lohkot.
Vaahdota rasva ja sokeri & lisää kuivat aineet. 
Painele taikina irtopohjaisen
kakkuvuoan reunoille sekä pohjalle.
Laita omenalohkot taikinapohjan päälle.
Vaahdota täytteeseeen;
Rasva ja sokeri, lisää kananmunat yksitellen välillä vatkaten.
Lisää kuivat aineet puuhaarukalla sekoittaen
ja
levitä täyte omenoiden päälle.
Paista n. 175/1h tai kunnes kakku on kypsä.
Kypsentämisen puolivälissä voit kytkeä uunin alalämmön päälle.

Mukavaa viikkoa,

tiina.

 

   


   
  

tiistai 25. syyskuuta 2012

Posti kulkee...

Nyt on pakattu ja pakattu ja vielä kerran
pakattu.
Postipojan kyytiin on eilen lähtenyt vino pino kirjoja
ja
toivon niiden ilahduttavan ja tuovan lämpöisiä tunnelmia
kaikille saajilleen.

Kiitos.
  
   tiina.   
 
P.s
Itseltäni kirjat ovat jo loppu
mutta
voit hankkia sen itsellesi vaikkapa

Kuvan lasinen kynttilälyhty;
Sisustuspuoti Hemma.




maanantai 24. syyskuuta 2012

Pelkkää raitaa...

Näihin ihastuin jo alkumetreillä,
- ihaniin raidallisiin tyynynpäällisiin.
 Ja nyt ne on täällä...
 Kivasti sopivat tuon harmaan palmikkoneuleisen torkkupeiton kanssa yhteen.
Tämä vilukissa kun istua kököttää sohvalla yleensä peiton alla ja
villasukat jalassa, kesät - talvet.
Juu-u! 
Näiden Pian juttujen tyyli ja värimaailma on niin
minunnäköistä
ettei ole tottakaan, tykkään ihan täysillä!
Ohutolkaimista pellavatunikaa myös katselin jälleen
 "sillä silmällä"...
musta, latte tai roosahtava beige...
ihania värejä varmasti kaikki..
 No... katsellaan...  

Mukavaa alkanutta viikkoa,


 tiina.





perjantai 21. syyskuuta 2012

Lampun uusi elämä...

Spraymaalilla ja tavallisella mustalla 
ja niin....
(aina vain niillä sabluunoilla) 
on taas leikitty.
Maalasin lampunjalan mattamustalla spraylla
ja
kaappeja kaivellessani löysin tuon jo aikaa sitten 
tilatun tarrasabluunan.
Päätin vihdoin käyttää sen ja  koristella sillä tuon varjostimen.
Näillä saa niin siistin jäljen verrattuna noihin omiin juttuihin.
Kummasti se tuo musta vain viehättää entistä enemmän,
antaa kivasti särmää tälle kodin vaaleudelle 
ja
 natsaa mukavasti tuon pellavan kanssa.





   tiina. 

P.s
Tässäpä juttuja joita olen nyt pyöritellyt eilisen ja tämän illan...
jatkoa piakkoin Itellalta luvassa...


  

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Tarjottimella...

Halusin tuohon lavapöydälle sinkkisen tarjottimen.
Näillä leveysasteilla kun asuu niin ne hetkelliset päähänpistot
eivät
olekkaan ihan sellaisia helppoja juttuja
kun
ei ole noita sisustuspuoteja ihan heti kotinurkilla.
 Siksi yleensä täytyy ottaa kaikenlaiset niksit käyttöön.
Niin nytkin.
Ostin samaisesta "halpakaupasta" kirkkaan hopeanvärisen tarjottimen,
seuraavaksi suunnitelmissa oli napata rautakaupasta sinkkispraytä
mutta
katseeni osui hyllyllä olevaan mattaharmaaseen pohjamaalipulloon.
Hmm...
Voisikos tuota käyttää sen sinkkisprayn sijaan?
Aina kannattaa kokeilla, meni "syteen tai saveen."
Sitä siis mukaan ja kotiin.
        Ja toimii... 
tarjottimesta tuli aika kiva, näyttääkin sinkkiseltä.
Tykkään.
 Mukavaa alkanutta viikkoa,

tiina.

P.s
Täällä kuumeiseti odotellaan kirjalähetystä ja toivotaan, 
että tulisivat viimein myös tänne. 
Alan postittelemaan niitä sitten mahdollisimman pian.  

 



maanantai 17. syyskuuta 2012

Nyt saa jo kurkata...

Nyt se on vihdoin täällä...
Tervetuloa Joulu -kirjamme
lukunäyte.
Näette siis vihdoin mitä on tulossa....
ja ihan kohta.

Lukunäytteeseen pääset tästä.


tiina.


  

Kankainen koristekranssi...

Netissä surffaillessani löysin idean tehdä
revityistä kangassuikaleista kranssi.
Tämän tyylisiin olen joskus ennenkin "törmännyt"
mutta
vasta nyt sain kokeilluksi sitä itse.
Kranssi on tehty niin, 
että;
pyöräytin ensin ohuehkosta pihlajanvarresta pohjan kranssille,
sitten
tein sanomalehden sivuista paksuhkoja tankoja joilla vahvistin kranssipohjan.
Kierittelin pohjan suht tiiviiksi ohuen rautalangan avulla
ja
aloin solmia pellavasta, valkoisesta
lakanakankaasta ja juutista revittyjä/leikattuja
suikaleita 
kranssipohjaan.
Sitten vain kiinnittelin noita kukkakoristeita tuohon päälle,
käytin tuossa oikeaa kuivatettua syyshortensiaa sekä tekohortensian kukkia.
Mallissa kukat olivat kuivatettuja valkoisia ruusuja,
vaihdan
vielä nuo tekokukat kuivattuihin ruusuihin kunhan niitä taas saan.
 Juuri ehdin heittää entiset roskiin...
hmm...
 koskaan ei pitäisi mitään heittää pois,
tarvitset sitä vielä aivan varmasti.
Siinä se taas nähtiin...
  
Mukavaa alkanutta viikkoa,

tiina.   



 
     

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Omat suosikit...

Törmäsin Ainosofian blogissa hauskaan haasteeseen.
Nimeä itse kodistasi
top 5.
"Juttuja joista itse tykkäät omassa kodissasi."
No...
tässäpä sitten omasta kodista ne mieluisimmat kohdat;

Olohuoneessa tämä nurkkaus,
itse lavasta rakenneltu rouhea sivupöytä
ja
nuo Jeannen jutut - ihan lemppareita. 


Ruokailuhuone.
Tykkään sen värimaailmasta & valoisuudesta.  


Keittiö.
Meidän keittiö on ihan jees.
Se on sellainen rustiikkinen maalaiskeittiö,
ja
noudattelee tätä meidän kodin tuttua väriskaalaa,
vaaleaa & neutraalia.


Keittiön nurkkaus/eteinen.
Tässä syksyllä otin tuosta alakaapin päältä lasivitriinin pois
ja
avaruuden tunne kummasti tuplaantui.
Tykkään myös tuosta eteisen vanhasta alakaapista
ja
Carpe Diem
-tekstistä.
Tämän kun me muistaisimme joka päivä;
Tartu hetkeen, elä tässä päivässä
älä
mieti huomista - tai murehdi mennyttä.   


 The Piano.
Sain yllättäen lahjaksi tämän vanhan kaunokaisen
ja
mielestäni se on niin kaunis,
vaikka
ei vireessä olekkaan. 
Toivottavasti vielä joskus myös soi kauniisti.

 




torstai 13. syyskuuta 2012

Pehmoisia löytöjä...

Taas on jo torstai...
viikot mennä huristelevat niin nopeasti ettei perässä meinaa pysyä.
Ja
olenko saanut mitään tehdyksi?
No joo, jotain sentään.
Ommellut muutamia puuttuvia avainnauhoja sekä rannekkeita.
Rannekkeista lisää kunhan saan ne takasin "nepparinlaittajalta."
Samalla reissulla pistäydyin paikallisessa
"halpiskaupassa."
Ja jees.... ihan kiva.
Joskus sitä sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Alennuskorista nappasin tyynynpäällisiä,
ovat jotain pellavasekoitetta ja mikä parasta,
hinta 3e beiget ja 5e l.valkoinen.
Samoin nappasin nuo peltiset porokuvalliset lyhdyt
a' 1,50/kpl.
Ei paha.
Noille on suunniteilla käyttöä muualla,
siitä sitten kunhan on taas vasaraa paukuteltu tarpeeksi.
Pehmoinen tekoturkis-torkkupeitto hurmasi minut aivan täydellisesti
ja
siitä tuli se kuuluisa
"must have -fiilis"
Ja sokerina pohjalla;
tässä pari viikkoa olen kokeillut Canonin eos 600d:tä,
sain sen kokeiltavakseni 
vaan...
huomasin, että omassa Canonissani taitaa sittenkin riittää ihan tarpeeksi
"potkua"
tällaisen tavis-bloggaajan tarpeisiin. (?)      
Tässä...kin hommassa kun näyttää kuitenkin hyvin pitävän paikkansa
tuo;
"nälkä kasvaa syödessä"
-motto.
Mutta, kamera-asiaa siis mietitään...
Huomasin vielä, että teitä lukijoiksi kirjautuneita on jo
huimat yli 500.
Joten.... 
seuraavaksi on arvonnan aika.

Palataan,

  tiina.    

P.s
Lukijakysely voimassa edelleen,
jos et vielä ole klikkaillut niin nyt kannattaa vastata kyselyyn.
Palkintona lahjakortteja jotka käyvät mm. seuraaviin liikkeisiin;
H&M, Vero Moda, KappAhl, Jack&Jones,
nelly.com ym...
Kannattaa siis osallistua. 


 



    


     

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Autumn moods ...

Keittiöön tuli
syksy.
Tai no joo... 
eipä tuolla nyt ole juuri mikään muuttunut,
laitoin juuttimaton lattialle, ikkunoihin nuo pikkuiset salusiinit
ja
lyhensin vanhasta oven rullalaskarista alakaappien välitilaan
verhon.
Siinäpä se.
Ei juurikaan eroa kesäisetä lookista.
Ai juu...
noita rottinkisia tuoleja pyörittelen koko ajan 
ruokailuhuoneen ja keittiön
välillä.
Akselilla - tykkää - ei tykkää.
Jotenkin ne vaan ei nyt enää natsaa, etenkään tuohon pöytään.
Tuolit ovat mielestäni hiukan liian suuret & korkeat.
Mutta...
kun en oikein tahtoisi noistakaan luopua,
ovat toisaalta kuitenkin
ihan jees.
Uutta pöytääkin olen miettinyt...
mutta mihin ihmeeseen tuon sitten tyrkkään?
kun
en tuosta nyt kuitenkaan raaskisi luopua,
eikä ylimääräistä säilytystilaa pöydälle juurikaan ole.
Ja... ai niin!!!!
Lupasin ystävättärelleni pyhästi etten luovu tuosta pöydästä. 
Ups! 
No... ehkä vaan sitten vaan mennään näin.

Mukavaa alkavaa viikkoa,

tiina.